Vilkaisin bussin ikkunasta. Näin kuusen, jonka oksilla kiilteli harvakseltaan kullankeltaisia koivunlehtiä. Mieleni alkoi rakentaa tarinaa, kuinka märkä kuusi roikutteli oksiaan syyspäivän harmaassa valossa. Yllä seisova koivu heilutti oksia reippaassa tuulessa,  ravisti lehtiään kuusen niskaan. Yhtäkkiä mieleen nouseikin joulu ja kimaltavat kuusenkoristeet.

Kuusi saa koristuksensa vuodenaikojen mukaan, keväällä kerkät, vihreät ja punaiset, keväällä ja kesällä monet linnut ja muutama orava. Käpyjäkin tietysti. Talven lumipeite on itsestäänselvänä mielessä samoin jouluinen koristelu, mutta että syksyn lehdin koristeltu kuusi. Se on jotain se!

Ja kuinkahan moni ohitti tuon pienen ihmeen huomaamatta sitä lainkaan. Kunpa vain muistaisin itse katsella ympärilleni. Niin paljon hyvän mielen lähteitä jää poimimatta. No, tämä ainakin tuli kerättyä talteen.