Arki on täynnä tekemistä, tunteita, tunnelmia. Kaikkea on niin paljon, että suunnitteleminen on välttämätöntä ja valitseminen paikallaan. Vaölinnat sitten tekevät elämästä sen, mitä se on. Voin valita paljon tekemistä tai paljon kohtaamisia, paljon laiskottelua jne. Yksittäisen valinnan kohdalla ei usein tule pysähtyneeksi miettimään, mitä se vaikuttaa kokonaisuuteen. Usein valitaan jotain lisää ajattelematta, että samalla tulee valinneeksi jotain pois. Kun teeveestä tulee kiinnostava ohjelma, joutaa aiempi suunitelma romukoppaan. Eihän sitä pullaa välttämättä tarvita ja jos haluan, niin voin ostaa sen kaupasta. Samalla valitsen pois konkreettisen tekemisen, tuntemukset, hajut ja maut, konkreettisen tuotoksen.

Mitä valintoja onkaan tullut tehtyä, nyt kuitenkin tuntuu hyvältä, sopivan täydeltä. Kun lapset olivat pieniä ja arkeen kuului paljon tekemistä, jota ei voinut valita pois. Elämä oli tosi täyttä, ehkä liiankin, mutta se kannatti elää, jotta voi olla tässä nyt.

Nyt täytyy vain osata valita sopivasti mukavia asioita, sen verran että aikaa jää myös nauttimiseen.