Pysähdyin kuuntelemaan. Valokuva koostuu kahdesta sanasta, valo ja kuva. Juuri siitähän olen kiinnostunut, valosta. Valon vaihtelu muokkaa näkymiä, maalaa jotain näkyviin, peittää jotain muuta. Valo saa näkymät elämään. Joskus huomaan yhtäkkiä jonkin asian tai esineen olevan valokeilassa. Se näyttää erilaiselta, kiinnostavalta. Se näyttää kuvaukselliselta. Se näyttää siltä, että juuri tuollaisena sen haluaisi tallentaa. Siitä on saatava kuva, valokuva.

Tottahan tiedän, että kuvaus tapahtuu tallentamalla valoa filmille - tai tarkoitan tietenkin muistikortille, että nimi on jäänne, joka syntyi aiemman tekniikan perusteella. Että valokuva esittää milloin mitäkin ja sen fokus voi olla aivan muussa kuin valossa, mutta omassa kuvaamisessani huomaan yhä useammin, että valo on se, mikä kiinnittää huomioni ja saa tarttumaan kameraan. Mikä ettei, minä voin olla valon kuvaaja.