Näen ympärilleni paremmin, kun olen päästämässä irti ja siirtymässä kohti. Kun mieli ei ole täynnä enää eikä vielä. Ajatuksiin pääsee pulpahtelemaan havaintoja ja kokemuksia. Voi olla avoin, ei ole pakko tuottaa. Silloin voi syntyä uutta ihan noin vain, pusertamatta. Ainut ponnistus on sanojen löytäminen ja niiden muistiin painaminen.