Mielessäni, kropassani, minussa on kaikki eletty, koko ajan lapsi, nuori, äiti ja isoäitikin. Mennyt vaikuttaa nykyisyyteen ja nykyisyys siihen, miten näen menneisyyden.

 

Sain taas karistettua henkisestä kengästäni yhden vuosia hiertäneen kiven. Puhuttiin nykyhetkeen liittyvistä asioista ja yhtäkkiä yhdistin nykyisen tilanteen vuosien takaiseen lausahdukseen. Ymmärsin ja kipu katosi. Elämä ei ollut silloin helppoa hänelle ja nyt on minun vuoroni painia samanlaisen kiireen ja ruuhkan kanssa. Voin toivoa, että jos nyt tahtomattani satutan jotakuta, hänkin vuorostaan aikanaan ymmärtää... Voin yrittää kertoa miksi teen tai sanon, niin kuin teen, ettei väärinymmärryksiä syntyisi. Nyt on ainakin mahdollisuus yrittää oppia toisen kokemuksista eikä ole pakko tyrkkiä samaa kiveä jonkun toisen kenkään.