Tässä välissä oli sukua, polvia, mutta...

Tule nyt barbileikkiin. Sä lupasit. Joo, nyt mä ehdin. Tää on sun barbi ja nää pienet ois sen lapsia. Nää on tullu lentokoneella tähän hotelliin ja sä olet niiden henkilökunta. Ai mikä? Henkilökunta. Mamma tuu tänne, sun pitää leikkiä mun kaa. Eiku se on nyt henkilökunta.

Tää ei nyt halua tehdä töitä, tätä suututtaa liikaa. Ei sen tarvi, mut sen pitää ensin palvella näitä. Tässä on nää sun lapset. Älä jätä niitä. Menkää pois, en palvele. No, nää menee niiden huoneeseen, niin palvelet kohta... Sun barbin pitää leikkiä munkaa, mennäänkö naimisiin. Ei kun se on näiden palvelija...

Mun leikeissä ei ollut palvelijoita, en ainakaan muista. Ei kyllä ollut barbejakaan. Ehkä niitä ei ollut keksitty vielä. Ihan itse rakennettiin majat ja katettiin pöydät ja siivottiin ja tiskattiin ja... kai se on hyvä, että kehitys kehittyy. Ovat nuokin tyttöset leikkineet tiskaamista. Hienoa, että osaavat vaatia oikeuksiaan. Jotenkin vain tuo tarjottu rooli saa miettimään omaa roolia ja imitsiä.